Maaliskuun talousuutisten katsaus

Maaliskuun Talousuutisten katsaus 

Kevät lähestyy kohisten, ja tulevien lämpimien kelien lisäksi sosiaalisessa mediassa kohistiin muistakin asioista. Maaliskuussa somessa puhuttiin muun muassa nuorten rahasta ja nuorille rahasta puhumisesta, ja uutisissa kerrottiin kuinka ahkeria nuoret sijoittavat ovat.

Suomi valittiin myös jälleen maailman onnellisimmaksi maaksi, ja yhä nopeammin lähestyvät kuntavaalit valtasivat paljon tilaa medioiden otsikoissa. Kokosimme taas 5 mielestämme mielenkiintoista talouteen liittyvää uutista, jotka voit lukea tästä artikkelista!  

 

1.  Suomalaiset nuoret ahkeria sijoittajia 

Suomalaiset nuoret ovat ahkeria sijoittajia - jopa puolet nuorista sijoittajista tavoittelevat taloudellista riippumattomuutta. Nuoret myös sijoittavat yhtä ahkerasti kuin vanhemmat ikäluokat, jopa 10 prosenttia 18 - 25 vuotiaista ilmoitti sijoittavansa säännöllisesti, ja kolmas osa vastasi sijoittavansa silloin tällöin. Taloudellisen riippumattomuuden lisäksi moni nuori sijoittaa myös asunnon ostoa varten.

Taloudellinen riippumattomuus tarkoittaa sitä, että rahan eteen ei tarvitse enään tehdä töitä. Yleensä tämä tarkoittaa sijoituksista tulevaa tuottoa tai muuta passiivista tuloa, joka kattaa vähintään elämiseen kuuluvat menot, mutta moni tavoittelee sitä, että rahaa jäisi vielä vähän ylikin mukavuuksien hankkimiseen. 

 

Tutkimuksesta kävi myös ilmi, että rahasta puhuminen positiivisella tavalla kannusti sijoittamiseen. Vaikka sijoittamisen aloittamiseen vaikuttaa yhä eniten se, ovatko omat vanhemmat sijoittaneet tai kannustaneet sijoittamiseen, on puhe sijoittamisesta kouluissa ja myös muualla vaikuttanut siten, että yhä useampi nuori uskaltaa sijoittamisen aloittaa. 

Lue lisää Nordean tiedotteesta. 

 

2.  Palkoissa suuria eroja maakunnittain

Tilastokeskuksen tekemästä palkkavertailusta selvisi, että palkkojen erot ovat suuria maakuntien välillä. Keskimäärin suomalaisten mediaanipalkka oli vertailun mukaan 3018 euroa, mutta maakunnittain tämä luku vaihteli suurestikin. 

Ero pienimmän ja suurimman palkan välillä oli jopa 600 euroa, mikä tarkoittaa jopa 20% eroa. Uudenmaa oli oletetusti parhaiten sijoittuva, jossa mediaanipalkka oli 3315 euroa, ja pienimpään summaan päätyi Etelä-Savo 2726 eurolla.

Vaikka erot ovatkin hurjia, korreloivat ne koulutustason kanssa. Uudellamaalla on eniten korkeakoulutettuja, joten on ymmärrettävää, että siellä ovat myös korkeammat palkat. 

Lue lisää Tekniikka ja Talous- artikkelista

 

3.  #Puhurahasta - kampanja 

Muntalous- verkoston järjestämä puhu rahasta - kampanja nosti tänä vuonna esille nuorille rahasta puhumisen erityisesti kulutusyhteiskunnan kriittisyyden kannalta, kannustaen nuoria miettimään kulutusvalintojaan sekä oman talouden että ympäristön kannalta. 

#Puhurahasta-kampanja järjestettiin osana kansainvälista Global Money Week tapahtumaa, ja nosti erille erilaisia teemoja nuorten talouden ympärillä 25. - 29.3. Teemoja olivat muun muassa “Kuka päättää mitä ostat?” ja “Hanki harkiten - kuluta kestävästi”, joista kaikista voit lukea tarkemmin kampanjan sivuilta.

Kampanja on puhututtanut paljon sosiaalisessa mediassa, ja monet tahot ovat liittyneet kampanjaan mukaan esimkerksi blogipostauksien muodossa, kuten esimerkiksi Osuuspankki ja Nordea.

Lisää tietoa kampanjasta: https://muntalous.fi/puhu-rahasta/

 

4.  Ajokorttien opetuslupien määrä kasvussa 

Ajokorttikoulutuksen muutos näkyy tilastoissa selvänä nousuna opetuslupien hakemiseen, ja sitä kautta hankittuihin ajokortti tutkintoihin. Myönnettyjen opetuslupien määrä on lisääntynyt 72%, ja opetusluvallisten ajokorttien suorittajien määrä kaikista autokouluoppilaista on jo 22%.

Opetuslupa on usein huomattavasti edullisempi keino hankkia ajokortti, ja ajotuntien määrä ei ole rajattu vain tiettyyn tuntikertaan, vaan opetusluvallisen kanssa voi harjoitella halutessaan enemmän. Ajokorttimuutos pyrki kokonaisvaltaisemman ajotaidon saavuttamiseen, ja tämä näkyykin siinä, että yhä useampi oppilas pääse ajokokeen läpi ensimmäisellä yrittämällä. 

Lue lisää Tekniikka ja Talous- artikkelista.

Ajokorttimuutoksen jälkeen autokoulujen hinnat putosivat huomattavasti, jopa yli tuhat euroa - voit lukea vertailustamme, missä kaupungissa on halvinta suorittaa ajokortti, ja missä ajokortin hinta laski eniten.

 

 

5.  Sähkön siirtohintoihin povataan jälleen nousua 

Sähkön siirtohinnat puhuttavat jälleen. Suomen sähköverkon omistava Caruna pyysi viranomaisilta lisäaikaa hintojen korottamiselle, mikä tarkoittaa, että hinnat todennäköisesti nousevat lähitulevaisuudessa jälleen, mikä herättää monissa hermostusta.

Suomessa sähkölasku koostuu itse sähkön hinnasta, veroista sekä sähkön siirtohinnasta, ja usein ne vievät laskusta suurinpiirtein saman summan.  Riippuen kuitenkin asuinalueesta ja asunnon käytöstä, siirron hinta voi nousta suurimmaksi osaksi laskua, ja sen osuuteen ei voi vaikuttaa, toisin kuin sähkön kulutuksen. 

Esimerkiksi kesämökit, jotka talvella ovat monella kuukausia käyttämättöminä, voivat tuoda jopa kolmenumeroisen sähkölaskun, vaikka sähkön hinta itsessään olisi vain muutamia euroja, kuten taloussanomien artikkelista selviää. Ratkaisuksi ehdotetaan muun muassa, että kesämökin voisi talveksi laittaa niin sanotusti telakalle, kuten kesäautonkin, jotta suuria siirtomaksuja ei tarvitsisi maksaa käyttämättömästä mökistä. 

Lue lisää Taloussanomien artikkelista