Toukokuun talousuutisten ja artikkeleiden katsaus

Toukokuu loppui varsin hyvissä jääkiekko kullan merkeissä, kun torit täyttyivät iloisista juhlijoista, ja netti hauskoista kuvista. Onko kiekkokullala kuitenkin syvempiäkin vaikutusksia suomalaiseen yhteiskuntaan? 

Jääkiekkohuuman lisäksi uutisiin on mahtunut talouden kannalta hieman huolestuttavampia uutisia, muunmuassa USA:n ja Kiinan kauppasodan kiihtymisen ja koko maailman talouden nousun taholta. Keräsimme siis pienen otannan kuukauden uutista ja artikkeleista. Aloitamme myös kuukautisen suositus osiomme, ja tässä kuussa suosituksen kohteena on Podcast. 

MM kiekkokulta voi tuoda pienen buustin talouteen

Jääkiekolla saattaa olla positiivista vaikutusta muuhunkin kuin suomalaisten mielialaan. Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki nimittäin arvioi, että voitto saattaa näkyä suomalaisten kulutuksen pienenä nousuna, vaikka pitkäaikaista vaikutusta sillä tuskin on. Maailmanmestaruus näkyi kuitenkin ruokakauppojen hyllyissä jo tällä viikolla, kun alkoholi hyllyt tyhjenivät normaalia nopeammin.

Juuri nyt suomalaisten luotto talouteen on hieman viime vuotta matalammalla, mutta voiton ei pitäisi vaikuttaa luottamukseen paljon. Aiempien voittojen kaltaista piikkiä ei odoteta ilmenevän, sillä Suomen talous on huomattavasti paremmalla tasolla kuin aikaisempien voittojen kohdalla, sillä esimerkiksi vuoden 1995 vuoden voitto sattui juuri laman jälkeen, ja toi tarvittavan buustin kansalliseen itsetuntoon.

Lue lisää taloussanomien artikkelista: https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000006121255.html

Kotitalouksille suunnitellaan velkakattoa

Suomalaisten kotitalouksien velkaisuus on ollut kasvussa vuodesta 2000 lähtien, ja se kasvaa yhä. Tätä rajoittamaan Suomen pankki haluaisi asettaa kotitalouksille velkakaton, joka rajoittaisi sitä, kuinka paljon velkaa kotitalous voi yhteensä ottaa. Katon alle kuuluisivat kaikki velat, asuntolainoista kulutusluottoihin.

Tarkkaa lukua Suomen Pankki ei katolle osaa vielä arvioida, mutta se tulisi olemaan ansiosidonnainen. Ehdotus on herättänyt huolta esimerkiksi siitä, tulevatko aiemmin otetut pikavipit ja kulutusluotot jatkossa estämään esimerkiksi asuntolainan saamisen. Katon ei kuitenkaan pitäisi estää lainaan konsanaan, mutta lainojen suuruuksiin se voisi vaikuttaa.

Nykyisellään lainoja voi ottaa usealta eri taholta, joten niitä on hankala seurata. Katon asettamiseksi vaadittaisiinkin esimerkiksi positiivinen luottorekisteri, mistä on mahdollista nähdä henkilön koko velkataakka.

Lue lisää Ylen artikkelista: https://yle.fi/uutiset/3-10775009

Miksi suomalaiset elävät yli varojensa?

Miksi Suomi on ajautunut tilanteeseen, jossa velkakattoa tarvitsee edes harkita? Lyhyesti sanottuna suomalaiset elävät nykyään yli varojensa, ja ottavat mieluummin velkaa, kuin säästäisivät pitkäjänteisesti. Kotitalouksien säästöjen määrät ovat laskeneet, ja velkojen määrät kasvaneet, joten muutamana viime vuonna kumulatiivinen säästämisaste on ollut negatiivinen.

Yhtenä syynä säästöjen laskemiseen pidetään negatiivista reaalikorkoa. Tilanne on kuitenkin sama monessa muussakin euroopan maassa, jossa säästämisen aste on kuitenkin nousussa. Suomessa voikin vaikuttaa myös väestörakenteen muutos, kun työikäisten ihmisten määrä yhteiskunnassa on vähenemään päin. Velan suurta kasvua se ei kuitenkaan selitä.

Suomalaiset näyttävätkin kuluttavan kaiken ansaitsemansa rahan, ja ottavan lainaa vielä siihen päälle. Lähitapiolan ekonomisti Harri Nummiaro kertoo olevansa kehityksestä huolissaan, ja toteaa, että suunnitelmallinen säästäminen on nyt tarpeellisempaa kuin koskaan

Lue lisää salkunrakentajien artikkelista: https://www.salkunrakentaja.fi/2019/05/kotitaloudet-varat-saastot/

Kauppasota vaikuttaa suomalaisiinkin yrityksiin

Kahden talouden suurmahdin, Yhdysvaltain ja Kiinan kauppasota vaikuttaa koko maailman talouteen, ja Suomi ei ole poikkeus. Euroopassa talous on muutenkin ollut huonolla tolalla Brexitin johdosta, ja kauppasodan tuoma epävarmuus tiukentaa tilannetta entisestään.

Suomessa suurimmassa riskissä ovat niin sanotut investointiteollisuudet, eli kalliiden tehdaslaitteiden rakennus ja myynti teollisuudet. Nordean pääekonomisti Tuuli Koivun mukaan myös metsäteollisuus saattaa joutua kauppasodan uhriksi. Täysin toivottomalta ei tilanne Suomele kuitenkaan näytä, sillä Suomen kilpailukyky on parantunut, ja monien konepajayrityksien tilauskannat ovat olleet viimeaikoina hyviä.

Lue lisää iltalehden artikkelista: https://www.iltalehti.fi/talous/a/16e76dde-236b-4b32-9aec-16ac260f7806

Kuukauden Podcast suositus: #Rahapodi

Nordnetin Podcast on varmasti tuttu jo monelle rahasta kiinnostuneelle suomalaiselle, sillä se on moneen kertaan valittu yhdeksi, ellei peräti parhaaksi suomalaiseksi podcastiksi. Podcast on noin 30 - 60 minuuttia pitkä, ja ilmestyy kerran viikossa. Juontajina toimivat Nordnetin talousasiantuntija Martin Paasi sekä yhteistyökumppanuuksista vastaava Miikka Luukkonen, ja heillä on usein vieraana myös muita talouden eksperttejä.

Toukokuun viimeisellä viikolla aiheena oli muunmuassa Usan ja Kiinan kauppasota, joka näkyi erityisesti  kun Google ilmoitti että ei enään anna Huaweille lupaa käyttää heidän sovelluksiaan. Myös veropohjan nostamisesta, ja talojen rakentamisesta oli puhetta toukokuun viimeisessä jaksossa.

Suosittelemme siis podcastia esimerkiksi erittäin hyväksi työmatka kuunneltavaksi. Podcasti löytyy Nordnetin blogista, ja sitä voi kuunnella muun muassa Spotifystä ja Soundcloudista: https://blogi.nordnet.fi/rahapodi/